Skeematerapia (kansanomaisesti tunnelukkoterapia) laajentaa perinteisen kognitiivisen terapian työtapoja ja käsitteistöä. Se muuttaa perinteistä kognitiivisen terapian näkökulmaa painottamalla lapsuus- ja nuoruusajan tutkimista psyykkisten oireiden lähteenä, tunnetyöskentelyä, terapiasuhteen tutkimista ja sopeutumista haittaavien selviytymiskeinojen tarkastelua. 

Skeemat eli sisäiset mallit tai ”tunnelukot” saavat ihmisen toimimaan itselleen haitallisella tavalla ja niiden työstäminen terapiassa helpottaa elämää. Skeemoja on vaikea muuttaa, sillä niitä pitävät yllä kognitiiviset, käyttäytymiseen ja tunnekokemuksiin sidoksissa olevat tekijät. Skeematerapian on huomattu auttavan erityisesti niissä tilanteissa, joissa ns. perinteinen kognitiivinen terapia ei ole tuonut pysyvää helpotusta. Tällöin puhutaan kroonistuneista häiriöistä tai persoonallisuushäiriöistä. Skeematerapia on osoittautunut vaikuttavaksi erityisesti tunne-elämän epävakauden hoidossa.

Myötätuntokeskeinen psykoterapia on yksi kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto, jonka erottaa muista lähestymistavoista voimakkaampi itsemyötätunnon ja siihen liittyvien taitojen painottaminen. Perinteisemmät ja valtaosa uudemmistakin kognitiivisista käyttäytymisterapioista perustuvat menetelmiin joiden neurofysiologiset korrelaatit löytyvät aivojen pärjäämis- ja suoritusosista tai pelko- ja uhkaosista. Myötätuntokeskeisessä psykoterapiassa otetaan selvemmin mukaan kolmas aivoalue eli alue, joka vastaa lohdusta, läheisyydestä ja kiintymyksestä. Tutkimukset ovat enenevästi todentaneet myötätuntokeskeisen lähestymistavan vaikuttavuuden erilaisiin psykiatrisiin ja psykologisiin ongelmiin aina ahdistuneisuushäiriöistä psykoottisiin häiriöihin.

Millaista palautetta asiakkaat ovat antaneet etäilystä?

Pelkästään positiivista palautetta. Koronan tultua Kela ohjeisti siirtymään etäpsykoterapiaan ja läsnä tapaamiset kiellettiin joksikin aikaa. Silloin oli jonkin verran negatiivisia kommentteja, kun muutos tuli niin yllättäen eikä se tullut omasta tahdosta. Pian etävastaanotosta tuli uusi normaali. Nykyisin on käynyt niin, että ne, jotka ovat alun perin halunneet sekä etä- että läsnä tapaamisia, eivät enää ole varanneet ollenkaan perinteisiä tapaamisia, koska on niin helppoa tavata etänä. Tapaaminen voi tapahtua kotoa käsin tai yhtä hyvin omalta työhuoneelta, työmatkalta, mökiltä, missä ikinä liikutkin ja mihin voit järjestää omaa tilaa ilman häiriötekijöitä.

Monet kokevat raskaaksi siirtyä viikoittain tiettyyn paikkaan, tiettyyn kellonaikaan esim. ennen tai jälkeen työpäivän tai kesken koulupäivän. Siirtyminen vie aikaa ja voi kuormittaa arkea. Olen saanut paljon myönteistä palautetta juuri siitä, että aikojen järjestely on etänä helpompaa.

Monet asiakkaani ovat olleet yllättyneitä siitä, miten samanlaista psykoterapia on ollut myös etänä. Ihan samalla tavalla tunteet välittyvät ja kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi. Monilla asiakkaillani on tapana kirjoittaa tapaamisista (mitä aina alussa suosittelenkin kaikille ottamaan tavaksi) ja heistä on helppoa, kun tapaamisen jälkeen voi jäädä vielä hetkeksi pöydän ääreen kirjaamaan oivalluksia, ajatuksia, mielleyhtymiä ylös.

Palautetta on tullut myös siitä, että on ollut kätevää, kun voi tavata, vaikka olisi vähän flunssainen tai toipilas eikä tarvitse lähteä puolikuntoisena vastaanotolle tai miettiä tartuttaako terapeutin. Ja toisaalta kotoa käsin voi olla videoyhteydessä, vaikka olisi selkäkivun vuoksi petipotilaana eikä kulkeminen onnistuisi. Itse olen huomannut, että peruuntumiset sairastumisen vuoksi ovat huomattavasti vähentyneet. Olen itsekin välttynyt kiertävien tautien sairastamiselta, kun läsnä kontakteja on vähemmän.